Innostuttiin Kirsin veljenpojan, 6-vuotiaan Leevin kanssa rakentamaan paperilennokkeja viikonloppuna. Oli siinä Kirsin isäkin, huomattavasti jo minua vanhempi menossa mukana.


Tyhjän A4-arkin taitteleminen taivata halkovaksi hävittäjäksi oli kivaa näpräilyä meidän tulevien keittiön tuolien hiomisen lomassa. Varsinkin kun insinööriopiskelija päässä välähtää ja tulee tarve saada lennokille vielä enemmän nopeutta ja pysymään se vielä pidempään ilmassa. Muistan, kun penskana tehtiin lennokkeja ja sitten skabailtiin niiden kanssa. Lennokkeihin kulutetun paperin määrä saisi varmaan muutamat säästämisestä valveutuneet ihmiset repimään hiuksia päästään . Onneksi osattiin käyttää myös niitä “pieleen menneiden piirustusten” papereita.