Tällä viikolla alkoi Kirsin 20. odotusviikko. Käytiin toista kertaa neuvolassa ja ollaan haalittu jo pienen ihmisen verran myös vaatteita tulevalle perheenjäsenelle .

Toisella neuvolakerralla asiat meni onneks hieman paremmin kuin ensimmäisellä, vaikka inhimillinen erhe silloin kait oli syynä sekoiluun. Neuvolatäti kyseli taas kaikenlaista alkoholin ja huumeidenkäytöstä aina väkivaltaan asti . Saatiin myös nyt ne paljon kaivatut kirjaset, jotka Kirsin odottavilta ja jo lapsen saaneilta kavereiltakin löytyy.

Neukkaritäti, tai siis neuvolatäti kuunteli myös sydänäänet sellaisella pienellä Walkmania muistuttavalla laitteella. En ollut ihan varma ensin itse mitä siitä kaikesta kohinasta pitäisi kuulla, mutta kyllä sieltä vain selkeä sydämen syke kuului. Kovasti myös tuntuu liikkuvan tuo pikkuinen. Itsekin sen saatoin tuntea sen laskemalla käden Kirsin mahan päälle. Välillä mahalla myös oikein näkyy pieniä töytäisyjä .

Tähän mennessä kaikki on mennyt oikein hyvin, luonnollista väsymystä lukuunottamatta. Välillä itsestäni tuntuu että olen itse yhtä väsynyt kuin Kirsi ja että minulle on tullut särkyjä sellaisiin paikkoihin missä niitä ei ikinä ole ollut. Mies toimii siis ikään kuin sijaiskärsijänä . Ei voi tietää…